Kaarlo Hillilä (1902-1965) oli Oulussa syntynyt, osallistui sisällissotaan Oulun taistelussa ja edelleen Viron vapaussotaan ja Aunuksen retkeen. Hän oli mukana aktiivisesti Akateemisessa Karjala -seurassa, toisin sanoen eli kiinteässä yhteydessä aikansa suomalaisiin aatevirtauksiin. Hän valmistui oikeusoppineeksi Helsingin yliopistosta ja sai varatuomarin arvon 1929. Opiskeluajan ystäviä oli mm. Urho Kekkonen. Hillilä osallistui opiskellessaan Kekkosen tavoin Etsivän keskuspoliiisin työhön. Myöhemmin Hillilä kuului Maalaisliittoon. Toisen maailmansodan aikana hän oli mukana ns. rauhanoppositossa. Hillilä oli Hackzellin vuoden 1944 hallituksen sisäministeri. Poliittisen uran jälkeen hänestä tuli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja.
Sivut 2-324/11-27 asetus: - - Ek:n tehtävänä on pitää silmällä ja mahdollisuuden mukaan ehkäistä kaikkia yrityksiä ja toimia, jotka ovat tähdätyt tasavallan itsenäisyyttä tai sen hallitusmuotoa vastaan taikka ovat omiaan järkyttämään tasavallan yleistä turvallisuutta tahi laillista yhteiskuntajärjestystä. - - Ek:n tehtävän on rajoittua n.s. poliittisiin rikoksiin- - tehtävänä ilmoittaa muu rikos tavalliselle poliisille - - tiedustelua jo ennen kuin teot ovat puhjenneet - - - poliittisia rikoksia aina tutkittava myös tiedustelua käyttämällä ja tiedustelua harjoitettava joukkoliikkeissä, joiden suunta on yhteiskunnanvastainen ilman, että niiden valtiopetoksellinen luonne suoraan ohjelmassa ilmenisi. Tällöin tulee tietysti kyseeseen n.s. kommunistinen liike eri muodoissaan, mutta myöskin muut joukkoliikkeet, joilla on yhteiskuntavastainen luonne, esim. fascismi, jos sellaista meillä ilmenisi. - - Korostaa että ehkäisevän ja tehdyn teon luonne on häilyvä samoin rikoksen ja poliittisen rikoksen.
Sivu 5Tiedustelutoiminta suppeassa, varsinaisessa mielessä tarkoittaa kun virkailija käyttää apurinaan toista henkilöä, jolta saamansa tiedot hän sitten välittää virastolle. VP:n tiedustelija on jokainen, joka anta virkailijalle tietoja. Tiedustelija on henkilö, joka on itse mukana valvottavassa yrityksessä, riippuvuussuhteessa virkailijaan ja saa korvauksen työstään ja tiedottaja on hklö, joka on poliittisesti luotettava ja toimii ilman maksua. Mutta jaot ovat teoreettisia ja käytännössä sekoittuneita.
Sivu 8Ilman tiedustelijoita ei vp:n työtä voi hoitaa. Siksi on pakotettu "kohauttamaan olkapäitä tiedustelijan hankkimisessa - - kieltämättä havaittaville ensikertalaisen silmään ikävältäkin vaikuttaville 'moraalittomille' piirteille, mutta eräät tiedustelutyössä noudatettavat periaatteet ja tiedustelijan ja hänen hoitajansa välille syntyvä oikea suhde ovat omiaan kyllä nämä hälventämään." Kaikki, paitsi huonot keinot ovat sallittuja tiedustelijoita hankittaessa, mutta hoitaminen perustuu suurimmalta osalta molemminpuoliseen rehellisyyteen.
Sivu 9Nykyisissä oloissa halu hyväksi etsiväksi ei voi enää ilmetä vangitsemisissä, kotietsinnöissä yms., joissa kuka tahansa perusteellinen poliisimies voi onnistua.- - Suurin tyydytys, kun onnistuu saamaan tiedustelijan. Se on usein ongelmallista, varojen puute ja se ettei tunneta henkilökohtaisesti kommunisteja ja ettei asiasta saa tulla julkista. Usein etsivällä vain joku vähäpätöinen apuri, jota etsivä suurentelee. Se voi johtua myös tiedustelijasta, jolla suurentelu on rahakysymys.
Sivu 10"meille ei ole vielä tarpeeksi selvinnyt mikä merkitys tiedustelijan hoitajalla on tiedustelutyön onnistumisessa." Paljon enemmän riippuu virkailijan taitavuudesta, vasikan kasvattamisesta, ohjaamisen kyvystä jne.
Varjostamisesta ja tunnistamisesta
Varjostavan jäljessä kuljetaan 15-20 metriä takana, mieluummin toisella puolella katua. Varjostaja kulkee kadun ulkoreunaa, etteivät vastaantulijat peitä näköyhteyttä. Seurataan samalla kadulla vain silloin kun näköyhteys estetty, kun raitiovaunut tiellä tai huono valaistus... Raitiovaunussa varjostus: seuraa pysäkillä huomaamattomasti ja nouse vaunuun vasta, kun seurattava on noussut...