Etsivän Keskuspoliisin kansio Heikki Kaljusesta

[Kannessa "Arkistoon 3.9.1952"]

Heikki Herman Antinpoika, pituus 170 cm, hoikka, tummaverinen.
Vanhemmat: Kaljunen Antti ja Maria os. Seppänen
Synt. aika: 2.7.1893 Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoliso: Edla Montonen
Ammatti: Satulaseppä, punaupseeri, vakoilija
Kansallisuus: suomalainen
Kirjoilla: Sortavalan kaupungin srk
Asunto: Vuonna 1918 Terijoki, kotoisin Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoluekanta: kommunisti, S.K.P:n jäsen
Merkintöjä toiminnasta: Vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja. PK:n Itäisen rintaman ylipäällikkö. Pakeni N.Venäjälle, jossa ollut v. 1921 Omskin Tshekan komissaarina y.m. Toimi v. 1924-1926 Moskovassa valtion urheilutehtaan johtajana ja urheiluohjaajana. Vang. 1937-1938 vaihteessa.

[Numero on merkitty pahvikorttiin lyijykynällä yläreunaan]

Kaljunen Heikki
Alkuaan Suomen kansalainen. Oleskeli 1935 Moskovassa suksitehtaassa (työssä?) Suomen kansalainen Uuno Adolf Harjanne maininnut K:n suosittajakseen, kun haki matkalupaa Neuvosto-Venäjälle urheilukilpailuihin. Ilm. no. 4212/3.12.41

Kaljunen Heikki Herman Antinpoika, synt 2.7.1893, satulaseppä, punaupseeri.
Kaljunen on vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja. PK:n itäisen rintaman ylipäällikkö, jona pakeni Venäjälle, jossa ollut v. 1921 Omskin Tshekassa komissaarina ym. Toimi 1924-1926 Moskovassa urheilutarviketehtaan johtajana ja urheiluohjaajana.
Ilm. 1932: Kaljunen toimi kuulustelijana rajavartioston kasarmissa, hänellä oli neljä suorakaidetta kauluksessa.
Ilm. 1934: Kaljunen kävi pitämässä haukkumapuheita loikkarien yhteisasunnolla syystä, että kun oli liian paljon anojia.
Ilm. 1938: Kaljunen Heikki, tunnettu kapinakenraali saanut 15 vuoden tuomion. 31.1.1940

Ilm 1741 7/8 1939
Ilmoitus koskee Onni Armas Hyvöstä, Juho Rautiaista ym. IIa:lle
- että Onni Armas Hyvärinen, n. 40v. Ruskealassa kunnankirjurina, sosialidemokraatti, v. 1918 aikana ollut punaisten puolella, sitten Neuvosto-Venäjällä. Hyvärinen on kertoman mukaan ollut paikalla kun Kaljunen oli ampunut Terijoen asemapäällikön.

Vp/KD 279/1016-38, 5/5 1938
Terijoen osaston til. Kats. No 4 huhtikuu 1938
Kerrotaan Neuvosto-Venäjälle tulleiden kertomia: Gylling tuomittu kansalliskiihkosta 10-12 v.; kertoo syksyllä 1937 tytär Leena, joka naimisissa Petroskoissa, jonkun juutalaisen insinöörin kanssa.
- Rovio tuomittu; Simo Susi; Uuno Peltola; Kalle Lepola; Tyyne Tokoi; Kullervo Manner 8 v.; Heikki Kaljunen 15 vuotta.

KD no 269/1015-38, 29/4-38.
Akp no 153/38
[- -]
osastolla Terijoella pidätettynä ollut Helena Antintytär Huovinen (s. 30.1.1884) kotoisin Pälkjärven pitäjän Mukarinvaaran kylästä:
Mäkelin Yrjö, saanut tuomion
Kaljunen Heikki, 15 v.
Rautio Heino, 8 v.

VP/KD no 82/991, 38-29.1.38
Akp no 11/-38
17.1. 1938 Neuvosto-Venäjältä saapui virallista tietä Valkeasaaren Rajajoen kautta Suomeen puusepä Hjalmar Rautjärvi t. Järvi, kotoisin Kymin pitäjästä [- -] tuotiin kuulusteltavaksi Terijoelle.
Hjalmar Mikonpoika Rautjärvi 22.3. 1896 Valkealan pitäjän Saarennon kylässä, kirjoilla Kymin pitäjän Karhulan kylässä.
Keväällä 1913 [siirtolaisena USA, meni Ohio, Michigan, Minnesota, Pohjois-Dakota, Oregon, Montanan valtioissa. New Yorkiin 1924, ensin autoalalle, sitten puutöissä, v. 1929 lähtien Bronxissa Grand Avenuen varrella. 1931 puutöitä huonosti, värvätty Neuvosto-Venäjälle Holmberg-niminen mies, matkatoimistossa 125 kadulla, hankki matkustusasiakirjat.
Elokuussa 1931 lähti SS Olympialla New Yorkista Lontooseen, siellä Inturistin agentti vei matkaajat (20) Neuvostoliiton konsulaattiin, josta ilmaiset viisumit Lontoosta Koperatsija-laivalla Leningradiin, jonne 26.8.1931.
Parin päivän jälkeen Leningradista Moskovaan siellä "sojuzstroi" kautta työpaikka Moskovasta 35 km:n päässä oleva Shodnjan aseman lähellä sijaitsevalla Sport-inventar - nimisellä tehtaalla, jossa valmistettiin huonekaluja. Tehdasta kävi kerran kuukaudessa tarkastamassa Heikki Kaljunen.
Joulukuun puolessa välissä 1933 sai loman ja kun äiti oli kirjoitellut ja pyytänyt tulemaan katsomaan, päätti kuulusteltava lähteä käymään Suomessa. Saatuaan Kazanista lähtö ja paluuviisumin lähti erään Pietilän kanssa matkalle. Moskovassa käytiin tapaamassa Heikki Kaljusta - - pyytämässä Kaljusta tulkiksi. Kaljusen osoite oli saatu eräältä Jussi Kiiveriltä (kuollut 1935) Kaljunen oli kuitenkin jalkavaivainen, joten ei päässyt liikkeelle [- -]. 18.1.1934 matkusti Rajajoen kautta takaisin, kunnes nyt tammikuussa 1938 oli palaamassa]

Ilmoitus numero 549/23.II 1937
[Kertonut 16.2.1937 Ek:hon omasta aloitteestaan tullut sähköasentaja Kaarlo Stenberg]
Vuonna 1934 L:gradissa Astrahanskij 20 suomalaisten loikkarien parakilla asuvista oli noin satakunta miestä anonut virallista tietä Suomeen palaamista ja saaneetkin luvat siihen. Tällöin parakeilla pidettiin loikkareille tilaisuus, johon olivat Moskovasta saapuneet Kalle Lepola ja Heikki Kaljunen sekä L:gradista joku GPU:n päällikkö nimeltään Veikkolainen. Nämä miehet puhuivat loikkareille ja haukkuivat Suomeen anojia pettureiksi ja vaikka miksi sekä uhkasivat kaikenlaisilla kostotoimenpiteillä m.m. ampumisella, jos anojat todella aikoivat jättää neuvostojen maan ja rakennnustyön, siellä Kaljunen vuoden 1918 aikaiseen tyyliinsä kehuskeli ampumataidoillaan uhaten ampua jakauksen päähän kuten on ennenkin tehnyt.
Hgissä 23.2.1937.

Ek pyysi 29.9.1936 sukuselvitystä Kaljusesta

Sortavalan maa-seurakunta
No 3338 Kirkonkirjojen sivu 290 VI
[Kaikkiaan yhdeksän sisarusta Heikki Kaljunen mukaanluettuna. Syntyneet vuosina 1888-1906. Kolme nuorinta lasta kuolivat vuoden sisällä syntymästä. Heikki oli ikäjärjestyksessä neljäs lapsi. Hän muutti kotiseurakunnastaan Sortavalaan 1913.]
[- -]

Kemin ed. ptk. 108/33 7.9.1933 [- -]
[- -]
Antti Villenpoika Paulsson, synt 11.3.1904 Siperiassa Golotskin piirikunnan Helsingin kylässä
Sunin tilalla ollessa kuuli Otto Pihlajiston puhuvan, että Suomen kapinassa v.1918 kunnostautunut punakenraali Kaljunen olisi vangittu Moskovassa ja erotettu puolueesta. Syytä tähän ei Pihlajisto maininnut.

AKP no 391/33 Terijoen ao:n ptk 100/33 s.41
Kaljunen Heikki. Asuu Moskovassa. Naimisissa Edla Montosen kanssa.

[Kortti numero 25 puuttuu]

KD no 108/653-32, 10/2 1932 Sortavalan os.
Neuvosto-Venäjältä 2.1.-32 saapuneelta konepuuseppä Karl Valdemar Karlssonilta on alaosasto kuulustelussa Sortavalassa 6.1.-28.1.1932: [- -] Kaljunen Heikki. Punaupseeri. Toimii nykyisin Moskovassa "Dynamon" (GPU:n urheiluosasto) suksitehtaan johtajana. Käynyt v. 1928 syksyllä Petroskoilla Lososinan suksiverstaalla rähisemässä, kun ei hänen keksintöjään ollut otettu käytäntöön.
Sanomalehtikatsaus no 38 laatinut Ek, 13.9.29
[- -] [Moskovan suomalaiset työläiset olivat kuluneen elokuun 31. Päivänä kokoontuneet kunnioittamaan ns elokuun kommunardien so Pietarissa 9 vuotta sitten omiensa toimesta ns Kuusien klubilla ammuttujen SKP:n johtajakommunistien muistoa. Toveri Lepola piti laajan puheen [- -] myös Otto Pihlajisto, joka kuvaili (oli itsekin epäilyksen alainen)]"sitä provokaatiotoa ja myrskyn kylvöä jota provokaattori Voitto Eloranta ja kumppanit v. 1919-1920 Neuvostoliitossa olevien suomalaisten keskuudessa harjoittivat".[- -]"Toveri Kaljunen korosti taistelun tiivistämisen välttämättömyyttä. Hän osoitti toveri Pihlajiston tapaisen omien virheiden tunnustamisen todistavan todellista vallankumouksellisuutta ja selitti puolestaan tehneensä sen virheen, ettei ole aikaisemmin asiasta (?) [alkuperäisessä on kysymysmerkki] puhunut. Kommunardien murhan aikana Kaljunen selitti olleensa kaukana Siperiassa Koltshakin vankina. [- -]. Vapaus no 104, 10/9-29.

Ek/KD no 99/863.-28
Saap. 26/7 1928
Jäljennöstä, Etsivän keskuspoliisin Tornion edustus heinäkuun 24 p:nä 1928 no 361.
Etsivälle keskuspoliisille Helsingissä.

"Pääosastolle tiedoksi ilmoittaa edustus kunnioittaen seuraavaa: Tunnettu nyrkkeilijä Hannes Kukkonen, Eino Kukkosen veli, nykyisin Oulussa, oli kertonut olleensa Ronkaisen kanssa Helsingistä ja erään kolmannen nyrkkeilijän kanssa Venäjällä viime huhtikuulla nyrkkeilykilpailussa ja tavanneensa Moskovassa kenraali Kaljusen, joka kertoi omistavansa suuren urheilutarvetehtaan. Myöskin oli tavannut erään Åberg-nimiseksi esitetyn, joka toimi heillä tulkkinakin. Nämä olivat kyselleen Suomen asioita... [teksti jatkuu]"

Lyhennysote, EK/KD no 161/764 1925; Saap. 22.6. 1925
Kuuluu liitteenä AKP. No 178/25
Kuulustelussa on Vilho Vepsäläinen kertonut:
Tammikuussa 1924 järjesti "Puna Tähti" sotakoululle kansainväliset painikilpailut... [teksti jatkuu] ...Kaljusen ryhtyesssa väittelemään jostain syystä erään moskovalaisen painijan puolesta, kuului yleisön joukosta huuto: "Pois punakaartilaiset lavalta", jolla huudolla tarkoitettiin Kaljusta.
Kaljunen Heikki. Toimii nykyisin Moskovassa valtion urheilutarvetehtaan johtajana ja urheiluohjaana. Tuntom. n. 35 v. 170 cm, pitkä hoikka tummaverinen.

Ote kort. Ilm rek no 412/24
Kaljunen Heikki. Ollut puheenjohtajana S.P.K:n Itäisen rintaman päällikkö kunnan kokouksessa 2.4.1918 Terijoella esikunnan huoneustossa.

Lyhennysote; "Rapport no 141
Vilken untertekcnad Detektive Centralpolisens Huvudavdelning utlänska kontrollör Oskar Rönnberg uppsatt i berörda saker, 16.10.1923
Enligt vad till spanar "x" kännedom har kommit lär direktören för f.d. Rjetchkins fabrik den finska kommunisten Kaljunen stå i fö[r]bindelse med en viss finsk handelsagent..."

Eino Henttosen mappe: Tilanteesta N.Venäjällä
Kaljunen Heikki; v. 1925 Moskovassa koko Neuvostotasavallan urheiluliiton urheiluvälinen tehtaan ylempänä tirehtöörinä ja nauttii suurta luottoa johtavien kommunistien puolelta.
[- -] Heikki Kaljunen oleskelee myös Moskovassa, jossa hän toimii pystyttämänsä "Urheilutarpeiden tehdas Vtopos'in johtajana. Karjalan kommuunin t.k. 18 päivän N:ossa julkaistiin tri Lassyn hänestä ja tehtaasta laatima kirjoitus, jonka L. lähetti Työv. Urheilulehdelle siinä julkaistavaksi [- -].

Viikkoilmoitus no 11 ; Kortille; [- -] laadittu 12.3.-19.3.1923 välisenä aikana.
Olen saanut tietää, että Neuvosto-Venäjälle on tilattu 3000 000 Smk arvosta urheiluvälineitä... Tilauspaperit on allekirjoitttanut Kaljunen. Yllämainitut tavarat on ottanut hankkiakseen Urheilutarpeita OY, Merimieskatu 38-40. [- -] Vilho Kangas. 19.3.1923.

Kaljunen Heikki; Nyk Moskovassa Urheiluinternationalen Venäjän jaoston toimiston päällikön sijaisena. Sähköttänyt 14.9.-22 Suomeen Työväen Urheiluliitolle.

Kaljunen Heikki, satulaseppä
18.3.22 kertoo Emil Kauppinen kot. Porvoosta, että K. tunnettu suurmurhaaja kapina-ajalta 1918 ja on kesästä 1918 toiminut Omskissa erään voimistelujärjestön johtajana. Pakoittaa suomalaisia liittymään voimisteluseuraansa. On ammuttanut vastahakoisia suomalaisia. Keväästä 1921 on K. yhdessä Jaakko Haukan ja erään kolmannen suomalaisen kanssa omistanut maatalon suomalaisessa Helsingin kylässä... Kaljunen on talvella 1921-22 käynyt Moskovassa tuoden sinne voita y.m. elintarpeita. K on luvannut tulla Suomeen vain joko "raudoissa tai kostamaan verisesti porvareille". K. on noin 180 cm pitkä, noin 30 vuotias mies.
Kellomäen tutkijatoimisto.

Lyhennysote, Ptk no 350/21. Kuulustelu Helsingissä lokakuun 15, 17, 21 p:nä 1921.
Vaihdemies Juho Tuomaanpoika Riutta selitti:
Kaljusen toimista Terijoella kysyttäessä selitti kertoja, että Kaljunen oli ottanut ylimmän vallan käsiinsä eikä häntä tässä ollut kyennyt kukaan estämään... Kertoja sanoi tunteneensa ainoastaan muutamia niistä henkilöistä joita Kaljunen oli murhannut... Kaljunen oli niin väkivaltainen ja raaka luonteeltaan, että olisi helposti itse voinut joutua kuoleman omaksi, jos päättäväisemmin rohkeni mennä avustamaan Kaljusen uhreja.

[Riutta kertoo yksityiskohtaisesti Esa Ahtiaisen, Janne Krusin, ylioppilas Esa Mustosen, sähköttäjä Lampisen ja Nybergin murhista sekä tapahtumista Terijoen asemalla.]

Kiuru Antti Anninpoika, asemamies, kertoo:
Kun todistaja kapinan aikana ensimmäisinä päivinä oli tullut asemalle, oli hän nähnyt kun Kaljunen toi II luokan ravintolan puolelta Raivolan aseman sähköttäjä Laitisen, asetti heidät pakaasihuoneen seinää vasten ja ampui molemmat...

Kaljunen Toimii Omskissa suomal. urheilutreenarina. EK.n edustaja Moskovassa rap. no 10 25.9.21.

Entinen punakenraali Kaljunen on Omskin Tsekan komissaarina. Kertonut että on Siperian urheilujoukkojen ylipäällikkönä. Samalla hän kerskaillen puhuu Suomessa tekemistään murhista.

Kaljunen, Kuuluu Neuv. Venäjällä Keskuskomiteaan (E.K:n ptk 162/221)

EK:n Sortavalan alaos. 22.4.-21. Järvinen Adolf Robert Edvardinpoika kertoo: ...tavanneensa Pietarissa Siperiasta sinne saapuneen Heikki Kaljusen, joka kertoi aikovansa matkustaa Ruotsiin.

Kaljunen H. Ilm Ruotsista 3.6.-19 ent. kansankomissario, poliittinen pakolainen Ruotsissa, oleskelee Tukholmassa.

PTK no 380/1920. Rautiainen Jalmari Juhonp. kertoo:
...kuuli Tymenissä Heikki Kaljusen esiintyneen Suomessa punaisten johtohenkilöinä keväällä 1918 ja oleskelleen sittemmin v. 1918 Omskissa... Heikki Kaljunen oli joutunut vangiksi Koltshakille Omskissa.

PTK no 379/1920. Noppe Johannes Fredrikinpoika kertoo:
...toukokuussa 1918 joutuu suomalainen kapinajohtaja Heikki Kaljunen amiraali Koltshakin vangiksi Omskissa... pääsi vapaaksi syksyllä 1919... Noppe sanoo Omskissa kesällä 1920 nähneensä Kaljusen... Vyössä riippui ampuma-ase, kertojan arvelun mukaan Colt-pistooli ja pitkä puukko.

Kaljunen Heikki. Raivolasta. Ottanut haltuunsa punakaartin takavarikoimia väkiviinoja ja kuljettanut niitä Terijoelle. E.K:n kuul.ptk. 22.10 1919

Mahd. Heikki Kaljunen? Kaljunen H. Pankkivaltuutettu Lappeenrannan kaupungin valtuutettu ym. Lappeenrannassa myös Työv. Osuuskaupaun hoitajana (Pol. Ilm.) Ilm. Viipurin läänin maaherralle 25.10. 1918

Tied os. ark. 444. Pöytäkirja huhtikuun 10 P.nä 1918 Viipuissa Rautatieläisten huoneustossa... Itäisen rintaman ylipäällikkö H. Kaljunen läsnä... Kullervo Manner valittiin sotilasdiktaattoriksi.