Heikki Kaljunen oli yksi tunnetuimmista punakaartilaisjohtajista.
Hän toimi Karjalan Kannaksella ja pakeni sodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle. Siellä hän
osallistui Venäjän sisällissotaan taistelemalla Koltshakia vastaan Siperiassa. Myöhemmin
hänestä tuli moskovalaisen valtion urheilutarviketehtaan näkyvä hahmo. Suomen sisällissodassa
Kaljunen murhasi useita vangiksi jääneitä valkoisia. Stalinin lihamylly imaisi hänet
1930-luvun lopussa.
Etsivä keskuspoliisi kokosi tietoja Kaljusesta hänen mappiinsa eri lähteistä.
EK-VALPO HM 1074 KALJUNEN[Kannessa "Arkistoon 3.9.1952"]
Heikki Herman Antinpoika, pituus 170 cm, hoikka, tummaverinen.
Vanhemmat: Kaljunen Antti ja Maria os. Seppänen
Synt. aika 2.7.1893 Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoliso: Edla Montonen
Ammatti: Satulaseppä, punaupseeri, vakoilija
Kansallisuus: suomalainen
Kirjoilla: Sortavalan kaupungin srk
Asunto: Vuonna 1918 Terijoki, kotoisin Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoluekanta: kommunisti, S.K.P:n jäsen
Merkintöjä toiminnasta: Vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja.
PK:n Itäisen rintaman ylipäällikkö. Pakeni N.Venäjälle, jossa ollut v.
1921 Omskin Tshekan komissaarina y.m. Toimi v. 1924-1926 Moskovassa
valtion urheilutehtaan johtajana ja urheiluohjaajana. Vang. 1937-1938
vaihteessa.
Asiakirja 41[Numero on merkitty pahvikorttiin lyijykynällä yläreunaan]
Kaljunen Heikki
Alkuaan
Suomen kansalainen. Oleskeli 1935 Moskovassa suksitehtaassa (työssä?)
Suomen kansalainen Uuno Adolf Harjanne maininnut K:n suosittajakseen,
kun haki matkalupaa Neuvosto-Venäjälle urheilukilpailuihin. Ilm. no.
4212/3.12.41
40
Kaljunen Heikki Herman Antinpoika, synt 2.7.1893, satulaseppä, punaupseeri.
Kaljunen on vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja. PK:n itäisen rintaman
ylipäällikkö, jona pakeni Venäjälle, jossa ollut v. 1921
Omskin Tshekassa komissaarina ym. Toimi 1924-1926 Moskovassa urheilutarviketehtaan
johtajana ja urheiluohjaajana.
Ilm. 1932: Kaljunen toimi kuulustelijana rajavartioston
kasarmissa, hänellä oli neljä suorakaidetta kauluksessa.
Ilm. 1934:
Kaljunen kävi pitämässä haukkumapuheita loikkarien yhteisasunnolla
syystä, että kun oli liian paljon anojia.
Ilm. 1938: Kaljunen Heikki,
tunnettu kapinakenraali saanut 15 vuoden tuomion. 31.1.1940
39
Ilm 1741 7/8 1939
Ilmoitus koskee Onni Armas Hyvöstä, Juho Rautiaista ym. IIa:lle
- että Onni Armas Hyvärinen, n. 40v. Ruskealassa kunnankirjurina,
sosialidemokraatti, v. 1918 aikana ollut punaisten puolella, sitten
Neuvosto-Venäjällä. Hyvärinen on kertoman mukaan ollut paikalla kun
Kaljunen oli ampunut Terijoen asemapäällikön.
38
Vp/KD 279/1016-38, 5/5 1938
Terijoen osaston til. Kats. No 4 huhtikuu 1938
Kerrotaan Neuvosto-Venäjälle tulleiden kertomia: Gylling tuomittu
kansalliskiihkosta 10-12 v.; kertoo syksyllä 1937 tytär Leena, joka
naimisissa Petroskoissa, jonkun juutalaisen insinöörin kanssa.
- Rovio tuomittu; Simo Susi; Uuno Peltola; Kalle Lepola; Tyyne Tokoi; Kullervo Manner
8 v.; Heikki Kaljunen 15 vuotta.
37
KD no 269/1015-38, 29/4-38.
Akp no 153/38
[- -]
osastolla Terijoella pidätettynä ollut Helena Antintytär Huovinen (s.
30.1.1884) kotoisin Pälkjärven pitäjän Mukarinvaaran kylästä:
Mäkelin Yrjö, saanut tuomion
Kaljunen Heikki, 15 v.
Rautio Heino, 8 v.
36
VP/KD no 82/991, 38-29.1.38
Akp no 11/-38
17.1. 1938 Neuvosto-Venäjältä saapui virallista tietä Valkeasaaren
Rajajoen kautta Suomeen puusepä Hjalmar Rautjärvi t. Järvi, kotoisin
Kymin pitäjästä [- -] tuotiin kuulusteltavaksi Terijoelle.
Hjalmar Mikonpoika Rautjärvi 22.3. 1896 Valkealan pitäjän Saarennon
kylässä, kirjoilla Kymin pitäjän Karhulan kylässä.
Keväällä 1913 [siirtolaisena
USA, meni Ohio, Michigan, Minnesota, Pohjois-Dakota, Oregon, Montanan
valtioissa. New Yorkiin 1924, ensin autoalalle, sitten puutöissä, v.
1929 lähtien Bronxissa Grand Avenuen varrella. 1931 puutöitä huonosti,
värvätty Neuvosto-Venäjälle Holmberg-niminen
mies, matkatoimistossa 125 kadulla, hankki matkustusasiakirjat.
Elokuussa 1931 lähti SS Olympialla New Yorkista Lontooseen, siellä
Inturistin agentti vei matkaajat (20) Neuvostoliiton konsulaattiin,
josta ilmaiset viisumit Lontoosta Koperatsija-laivalla Leningradiin,
jonne 26.8.1931.
Parin päivän jälkeen Leningradista Moskovaan siellä "sojuzstroi" kautta
työpaikka Moskovasta 35 km:n päässä oleva Shodnjan aseman lähellä
sijaitsevalla Sport-inventar - nimisellä tehtaalla, jossa valmistettiin
huonekaluja. Tehdasta kävi kerran kuukaudessa tarkastamassa Heikki
Kaljunen.
Joulukuun puolessa välissä 1933 sai loman ja kun äiti oli kirjoitellut
ja pyytänyt tulemaan katsomaan, päätti kuulusteltava lähteä käymään
Suomessa. Saatuaan Kazanista lähtö ja paluuviisumin lähti erään
Pietilän kanssa matkalle. Moskovassa käytiin tapaamassa Heikki Kaljusta
- - pyytämässä Kaljusta tulkiksi. Kaljusen osoite oli saatu eräältä
Jussi Kiiveriltä (kuollut 1935) Kaljunen oli kuitenkin jalkavaivainen,
joten ei päässyt liikkeelle [- -]. 18.1.1934 matkusti Rajajoen kautta
takaisin, kunnes nyt tammikuussa 1938 oli palaamassa]
35
Ilmoitus numero 549/23.II 1937
[Kertonut 16.2.1937 Ek:hon omasta aloitteestaan tullut sähköasentaja Kaarlo
Stenberg]
Vuonna 1934 L:gradissa Astrahanskij 20 suomalaisten loikkarien
parakilla asuvista oli noin satakunta miestä anonut virallista tietä
Suomeen palaamista ja saaneetkin luvat siihen. Tällöin parakeilla
pidettiin loikkareille tilaisuus, johon olivat Moskovasta saapuneet
Kalle Lepola ja Heikki Kaljunen sekä L:gradista joku GPU:n päällikkö
nimeltään Veikkolainen. Nämä miehet puhuivat loikkareille ja haukkuivat
Suomeen anojia pettureiksi ja vaikka miksi sekä uhkasivat
kaikenlaisilla kostotoimenpiteillä m.m. ampumisella, jos anojat todella
aikoivat jättää neuvostojen maan ja rakennnustyön, siellä Kaljunen
vuoden 1918 aikaiseen tyyliinsä kehuskeli ampumataidoillaan uhaten
ampua jakauksen päähän kuten on ennenkin tehnyt.
Hgissä 23.2.1937.
33
Ek pyysi 29.9.1936 sukuselvitystä Kaljusesta
34
Sortavalan maa-seurakunta
No 3338 Kirkonkirjojen sivu 290 VI
[Kaikkiaan yhdeksän sisarusta Heikki Kaljunen mukaanluettuna. Syntyneet vuosina 1888-1906. Kolme nuorinta
lasta kuolivat vuoden sisällä syntymästä. Heikki oli ikäjärjestyksessä neljäs lapsi.
Hän muutti kotiseurakunnastaan Sortavalaan 1913.]
[- -]
27
Kemin ed. ptk. 108/33 7.9.1933 [- -]
[- -]
Antti Villenpoika Paulsson, synt 11.3.1904
Siperiassa Golotskin piirikunnan Helsingin kylässä
Sunin tilalla ollessa kuuli Otto Pihlajiston
puhuvan, että Suomen kapinassa v.1918 kunnostautunut punakenraali Kaljunen
olisi vangittu Moskovassa ja erotettu puolueesta. Syytä tähän ei
Pihlajisto maininnut.
26
AKP no 391/33 Terijoen ao:n ptk 100/33 s.41
Kaljunen Heikki. Asuu Moskovassa. Naimisissa Edla Montosen kanssa.
[Kortti numero 25 puuttuu]
24
KD no 108/653-32, 10/2 1932 Sortavalan os.
Neuvosto-Venäjältä 2.1.-32 saapuneelta konepuuseppä
Karl Valdemar Karlssonilta on alaosasto kuulustelussa Sortavalassa
6.1.-28.1.1932: [- -] Kaljunen Heikki. Punaupseeri. Toimii nykyisin Moskovassa
"Dynamon" (GPU:n urheiluosasto) suksitehtaan johtajana. Käynyt v. 1928
syksyllä Petroskoilla Lososinan suksiverstaalla rähisemässä,
kun ei hänen keksintöjään ollut otettu
käytäntöön.
Sanomalehtikatsaus no 38 laatinut Ek, 13.9.29
[- -] [Moskovan suomalaiset työläiset olivat
kuluneen elokuun 31. Päivänä kokoontuneet kunnioittamaan ns
elokuun kommunardien so Pietarissa 9 vuotta sitten omiensa toimesta ns Kuusien
klubilla ammuttujen SKP:n johtajakommunistien muistoa. Toveri Lepola piti
laajan puheen [- -] myös Otto Pihlajisto, joka kuvaili (oli itsekin
epäilyksen alainen)]"sitä provokaatiotoa ja myrskyn kylvöä
jota provokaattori Voitto Eloranta ja kumppanit v. 1919-1920 Neuvostoliitossa olevien
suomalaisten keskuudessa harjoittivat".[- -]"Toveri Kaljunen korosti taistelun
tiivistämisen välttämättömyyttä. Hän osoitti
toveri Pihlajiston tapaisen omien virheiden tunnustamisen todistavan todellista
vallankumouksellisuutta ja selitti puolestaan tehneensä sen virheen, ettei ole
aikaisemmin asiasta (?) [alkuperäisessä on kysymysmerkki] puhunut.
Kommunardien murhan aikana Kaljunen selitti olleensa kaukana Siperiassa Koltshakin
vankina. [- -]. Vapaus no 104, 10/9-29.
23
Ek/KD no 99/863.-28
Saap. 26/7 1928
Jäljennöstä, Etsivän keskuspoliisin Tornion edustus heinäkuun
24 p:nä 1928 no 361.
Etsivälle keskuspoliisille Helsingissä.
"Pääosastolle tiedoksi ilmoittaa edustus kunnioittaen seuraavaa:
Tunnettu nyrkkeilijä Hannes Kukkonen, Eino Kukkosen veli, nykyisin Oulussa, oli
kertonut olleensa Ronkaisen kanssa Helsingistä ja erään kolmannen
nyrkkeilijän kanssa Venäjällä viime huhtikuulla nyrkkeilykilpailussa
ja tavanneensa Moskovassa kenraali Kaljusen, joka kertoi omistavansa suuren
urheilutarvetehtaan. Myöskin oli tavannut erään Åberg-nimiseksi
esitetyn, joka toimi heillä tulkkinakin.Nämä olivat kyselleen Suomen
asioita, m.m. pidätetystä punaupseeri Lindforsista Oulusta, että
joko hän on ammuttu, sekä Aaltosista, että vieläkö ne ovat
elossa y.m. Ohranan pidätyksistä kyselleet. Käydessään
Moskovan Taidegalleriassa, kertoi Kukkonen, oli valtiollinen poliisi siellä
valvonut erittäin tarkoin galleriassa kävijöitä, sekä
ottanut kävijöiltä pois valokuvauskoneet siksi ajaksi kun siellä
viipyivät. Räätälimestari Tuovinen Oulusta oli lähettänyt
Kukkosen mukana pojalleen Joukolle kaksi uutta pukua ja Zenith-kellon. Kukkonen olikin
tavannut Jouko Tuovisen Moskovassa, jossa hän käy jotakin korkeampaa
punaupseerikurssia fyysillisen kulttuurin osastolla. Jouko Tuovinen on ylioppilas.
Kukkonen kertoi Ronkaisenkin vieneen kaksi säkillistä pukuja Venäjälle,
jossa oli kaikki myyty, sekä että tullitarkastuksessakaan ei otettu tai ei
huomattu ottaa pois mainittuja tavaroita.
Hannes Kukkonen ei ole mielipiteiltään kommunisti vaan paremmin
sos.dem.
Osk. Karlsson v.a."
21
Lyhennysote, EK/KD no 161/764 1925; Saap. 22.6. 1925
Kuuluu liitteenä AKP. No 178/25
Kuulustelussa on Vilho Vepsäläinen kertonut:
Tammikuussa 1924 järjesti "Puna Tähti" sotakoululle kansainväliset
painikilpailut, joihin saapui osanottajia ympäri Venäjän. Myöskin
oli Suomesta saapunut 2 osanottajaa, joista toinen nimeltään Mynttinen
Oulusta ja toinen mahdollisesti Kuusela. Palkintotuomareina toimivat Dufva, Heikki
Kaljunen ja Kerttula-niminen sotakoululainen. Koska palkintotuomarit olivat
puolueellisia, jaettiin palkinnot suomalaisten sotakoululaisten ja ylempänä
mainittujen Suomesta saapuneitten miesten kesken. Tässä yhteydessä
tulkoon mainituksi, että Kaljusen ryhtyesssa väittelemään
jostain syystä erään moskovalaisen painijan puolesta, kuului yleisön
joukosta huuto: "Pois punakaartilaiset lavalta", jolla huudolla tarkoitettiin
Kaljusta.
Kaljunen Heikki. Toimii nykyisin Moskovassa valtion urheilutarvetehtaan johtajana
ja urheiluohjaana. Tuntom. n. 35 v. 170 cm, pitkä hoikka tummaverinen.
20
Ote kort. Ilm rek no 412/24
Kaljunen Heikki. Ollut puheenjohtajana S.P.K:n Itäisen rintaman
päällikkö kunnan kokouksessa 2.4.1918 Terijoella esikunnan huoneustossa.
19
Lyhennysote; "Rapport no 141
Vilken undertekcnad Detektive Centralpolisens Huvudavdelning utlänska
kontrollör Oskar Rönnberg uppsatt i berörda saker, 16.10.1923
Enligt vad till spanar "x" kännedom har kommit lär direktören för f.d.
Rjetchkins fabrik den finska kommunisten Kaljunen stå i fö[r]bindelse
med en viss finsk handelsagent, och har Kaljunen genom ovannämda agenten
flere gånger tillsänt penningmedel till härvarande finska kommunister.
Mellan Kaljunen och de härstädes varande finska metallindustriarbetarnes[?]
fackorganisation råder en intim kontakt och tillsänder Kaljunen dem
Kominterns instruktiones."
18
Eino Henttosen mappe: Tilanteesta N.Venäjällä
Kaljunen Heikki; v. 1925 Moskovassa koko Neuvostotasavallan urheiluliiton urheiluvälinen tehtaan ylempänä tirehtöörinä
ja nauttii suurta luottoa johtavien kommunistien puolelta.
[- -] Heikki Kaljunen oleskelee myös Moskovassa, jossa hän
toimii pystyttämänsä "Urheilutarpeiden tehdas Vtopos'in johtajana.
Karjalan kommuunin t.k. 18 päivän N:ossa julkaistiin tri
Lassyn hänestä ja tehtaasta laatima kirjoitus, jonka L. lähetti
Työv. Urheilulehdelle siinä julkaistavaksi [- -].
17
Viikkoilmoitus no 11 ; Kortille; [- -] laadittu 12.3.-19.3.1923 välisenä
aikana.[Pääosaston nuorempi etsivä]
[- -] Olen saanut tietää, että Neuvosto-Venäjälle on
tilattu 3000 000 Smk arvosta urheiluvälineitä, 3000 paria urheilukenkiä,
2000 paria suksia. Tilaus ja paperit on tulleet Venäjältä ja on
tilauspaperit allekirjoitttanut Kaljunen. Yllämainitut tavarat on ottanut
hankkiakseen Urheilutarpeita OY, Merimieskatu 38-40. [- -] Vilho Kangas. 19.3.1923.
15
[Ote kortista]
Kaljunen Heikki; Nyk Moskovassa Urheiluinternationalen Venäjän jaoston
toimiston päällikön sijaisena. Sähköttänyt
14.9.-22 Suomeen Työväen Urheiluliitolle. (Sähkösanoman mukaan)
14
[- -]
13
Kaljunen Heikki, satulaseppä
18.3.22 kertoo Emil Kauppinen kot. Porvoosta, että K. tunnettu suurmurhaaja
kapina-ajalta 1918 ja on kesästä 1918 toiminut Omskissa erään
voimistelujärjestön johtajana. Pakoittaa suomalaisia liittymään
voimisteluseuraansa. On ammuttanut vastahakoisia suomalaisia. Keväästä
1921 on K. yhdessä Jaakko Haukan ja erään kolmannen suomalaisen
kanssa omistanut maatalon suomalaisessa Helsingin kylässä, joka sijaitsee
120 virstan päässä Omskin kaupungista. Kaljunen on talvella
1921-22 käynyt Moskovassa tuoden sinne voita y.m. elintarpeita. K on luvannut
tulla Suomeen vain joko "raudoissa tai kostamaan verisesti porvareille". K. on noin
180 cm pitkä, noin 30 vuotias mies.
Kellomäen tutkijatoimisto.
12
Lyhennysote
Pöytäkirja, jonka allekirjoittanut Etsivän keskuspoliisin kuulustelija
laati alempana mainittavan asian johdosta toimitetussa kuulustelussa Etsivän
keskuspoliisin tutkintavankeudessa Helsingissä lokakuun 15, 17, 21 p:nä
1921.
Ptk no 350/21.
Sitten kun viimekuluneen syyskuun 13 p:nä Kellomäen Tutkijatoimisto oli
passittanut Etsivän keskuspoliisin Terijoen alaosastolle kuulusteluja varten
viime elokuun 30 p:nä Neuvosto-Venäjältä tulleen vaihdemies
Juho Tuomaanpoika Riutan [- -] viety Helsinkiin, jossa Riutta selitti
kuuulustelussa:
Kaljusen toimista Terijoella kysyttäessä selitti kertoja, että
Kaljunen oli ottanut ylimmän vallan käsiinsä
eikä häntä tässä ollut kyennyt kukaan estämään.
Kertoja sanoi tunteneensa ainoastaan muutamia niistä henkilöistä joita
Kaljunen oli murhannut selittäen samalla että hänen ja muittenkin
oli ollut aivan mahdoton estää näitä Kaljusen tihutöitä,
sillä tämä oli niin väkivaltainen ja raaka luonteeltaan, että
olisi helposti itse voinut joutua kuoleman omaksi, jos päättäväisemmin
rohkeni mennä avustamaan Kaljusen uhreja.
Kertoja väitti kuitenkin että ainakin pari henkilöä oli
hän onnistunut pelastamaan Kaljusen käsistä, nimittäin
talonomistaja Esa Ahtiaisen ja kahvilan omistaja Janne Krusin. Puhumalla Kaljuselle
hyvää näiden henkilöiden puolesta oli kertoja onnistunut saamaan
heidät vapaiksi, ollen Kaljunen kuitenkin ennen vapaaksi laskemista vaatinut
lunnaiksi 1000 ruplaa. [- -] Ylioppilas Esa[Vesa?]Mustosen murhasta
selitti, kertoja että sanottu henkilö oli yöllä tuotu kotoaan
Terijoen asemalle ja oli tämän onnistunut pääsemään asemalta
karkuun, mutta saatu kuitenkin uudelleen kiinni ja tuotu takaisin. Kaljunen oli
ryhtynyt häntä sitten kuulustelemaan syytäen Mustosta suojeluskunnan
päälliköksi, kuulustelun aikana oli eräs Toivari niminen mies, joka
Mustosen karkuun lähtiessä oli haavottunut käteensä särkyneeseen
ikkunan ruutuun, ampunut äkkiä Kaljusen seläntakaa Mustosta ja osunut
kaulaan, minkä jälkeen oli Kaljunen ampumalla mauserillaan Mustosta
päähän useita kertoja, lopettanut uhrin, joka oli kovasti vaikeroinut.
Sähköttäjä Lampisen murhasta selitti kertoja lähemmin,
että Kaljunen oli käskenyt Kallioisen kutsumaan Lampisen Ollilasta Terijoelle,
missä Kaljunen oli ryhtynyt häntä heti kuulustelemaan, syyttäen
Lampista siitä, että tämä oli yrittänyt räjäyttää
punaisten käyttämiä junia ja ampunut häntä
sitten päähän, joten uhri oli kuollut heti. Tämänkin
murhan Kaljunen oli jo etukäteen päättänyt, sillä kuulustelun
aikana oli neiti Taavila itkien rukoillut Kaljusta säästämään
Lampisen henkeä, mutta oli Kaljunen tylysti vastannut, että jos hän sen
nyt laskee menemään on se parin perästä kahta pahempi.
Paostaan Terijoelta ilmoitti kertoja, että hän oli matkustanut
viimeisellä junalla, joka Terijoelta pääsi lähtemään,
[- -] Kaljunen esikuntineen oli ollut mukana edellä kulkevassa panssarijunassa
ja avannut tietä jälessä tulevalle sanitäärijunalle,
minkä veturin päällä kertoja oli. [- -] Mennessä oli Kuokkalan
asemalla ollut Kaljusen joukoilla ankara taistelu ja kertojan saapuessa junallaan sinne
oli asemarakennus palanut ja radalla ollut paljon ruumiita.
Ktp 973 Pääosas. Ptk. no 351/21
[Kpt, 1.10 1921-Riutta]
Terijoen asemalla oli sitäpaitsi ollut punakaartilaisten itäisen rintaman
esikunta, jonka ylipäällikkönä oli ollut kuuluisa kenraali Kaljunen,
apulaisenaan eräs Antonof Lzkka, Jakovleff ynnä muita, joita kertoja ei sano
nimeltä muistavansa, mitkä kaikki kuuluivat esikuntaan. Esikunta oli perustettu
asemalle ja Kaljunen asettunut vakituisesti miehineen sinne aivan kapinan alusta
eli vähän sen jälkeen kun kertoja oli nimitetty liikennekomisarioksi,
vaikka Kaljunen oli jo sitä ennenkin majaillut asemalla hänen kulettaessaan
Venäjälle aseita.
Kaljunen [- -] usein vaatinut kertojalta [- -]ylimääräisiä
junia, vetureita, ym. venäläisen sotaväen, punakaartilaisten, aseiden
tai hänen itsensä kuljettamiseksi. [- -] "sillä Kaljunen ei koskaan
ajanut itse matkustajajunassa enemmän Pietariin kuin muuallekaan Suomeen, vaan
aina ylimääräisessä junassa". [- -] ei ylempiä ohjeita
Kaljusen junia varten, antoi niitä kun Kaljunen vaati [- -].
"Terijoen asemalla lipunmyyjänä kapinan aikana oli palvelut muiden
muassa eräs Nyberg, joka samalla antoi opetusta asemalle oleville harjoittelijoille
sähköttämisessä' ynnä muussa, joka sitten kapinan lopulla oli
saanut liikenne ylivalvojalta ja Kaljuselta kahden viikon loman, minkä
kertoja myöskin puolestaan myönsi ja antoi hänelle loma- ja
matkatodistuksen. Vähää ennen kapinan kukistumista oli Kaljunen
vaatinut junanlähettäjältä veturin ja lähetti
miehensä vangitsemaan silloin vielä lomalla olleen ja Vammeljoen asemalla
asuvan Nybergin, mitkä kohta samana päivänä olivat tuoneet
Nybergin veturin päällä Terijoen asemalle ja panivat koppiin.
Tämän jälkeen olivat Nybergiä vangitsemassa käyneet
punakaartilaiset menneet ilmoittamaan Kaljuselle hänen esikuntaansa, joka
oli asemarakennuksen yläkerrassa asemapäällikön asunnossa,
mistä Kaljunen kohta tulikin apulaisensa Antonoffin kanssa sekä
erään toisen punakaartilaisen kanssa alas, jolloin nämä
olivat ottaneet Nybergin kopista ja lähteneet kulettamaan pikatavaramakasiinille
päin. Mitä Kaljunen oli Nybergille puhunut ei kertoja sano kuulleensa
muuta kuin ainoastaan sen kun tämä oli huutanut Nybergille
punakaartilaisten lähtiessä häntä kulettamaan asemalta,
että "kaksi kertaa olet vetänyt minua nenästä, mutta
et vedä enää kolmatta kertaa", sekä mennyt itse sen
jälkeen ylös esikuntaansa.
Nybergin oli Antonoff erään toisen punakaartilaisen kanssa
pikatavaramakasiinin seinän vieressä ampumalla murhanneet [- -]
ruumis vietiin makasiiniin jossa myös rintamalla kaatuneitten punaisten
ruumiita.[- -] murhan syyksi, kertoo kuulleensa Nybergin olleen
loma-aikanaan rikkomassa rataa Säiniön luona sekä välittäneensä
tietoja valkoisille.
Kaljusen sanoo kertoja kapinan aikana murhanneen hyvin paljon ihmisiä
Terijoen asemlla ja oli kertoja joskus itsekin nähnyt Kaljusen
itsensä mieskohtaisesti ampuneen kopin ovelta kopissa vangittuja olevia
henkilöitä, joista muistaa varmasti ainakin asemakirjuri Lampisen,
Terijoen asemalta, jonka Kaljunen oli omakätisesti ampunut aseman
sisällä seinää vasten. [- -]
[- -]
[- -]
Kiuru Antti Anninpoika, asemamies, kertoo
Kun todistaja kapinan aikana ensimmäisinä päivinä oli tullut
asemalle, oli hän nähnyt kun Kaljunen toi II luokan ravintolan puolelta
Raivolan aseman sähköttäjä Laitisen, asetti heidät pakaasihuoneen
seinää vasten ja ampui molemmat, joiden ruumiit todistaja sitten
Kaljusen käskystä Hännisen, Pavloffin sekä vielä erään miehen kanssa
kantoivat pikatavaramakasiiniin.
11
[Ote kortista]
Kaljunen Toimii Omskissa suomal. urheilutreenarina.
EK.n edustaja Moskovassa rap. no 10 25.9.21.
10
Lyhennysote, E.K:n Joensuun alaos. 1 p:nä syyskuuta 1921,
no 701, KD 248/1058-21; KD 210/1257-21 Sortavalan alaos.
Entinen punakenraali Kaljunen on Omskin Tsekan komissaarina
Kertonut että on Siperian urheilujoukkojen ylipäällikönä.
Samalla hän kerskaillen puhuu Suomessa tekemistään murhista.
9
Ote Kort
Kaljunen, Kuuluu Neuv. Venäjällä Keskuskomiteaan
(E.K:n ptk 162/221)
8
Lyhennysote, E.K.n Sortavalan alaos. E.K:n Sortavalan alaos. 22.4.-21 no 525;
Ek/KD no 164/1252 1921. 25/4 1921. Salainen; EK:n pääosasto, Helsinki.
Järvinen Adolf Robert Edvardinpoika, kertoo alaosastollamme 22.4. 1921
pidetyssä kuulustelussa Pietarissa viime helmikulla n.s. vastaanottolaitoksella
olleensa puheissa erään suomalaisen miehen kanssa, jonka nimeä
hän ei muista. Tämä kertoi Järviselle tavanneensa Pietarissa
Siperiasta sinne saapuneen Heikki Kaljusen, joka kertoi aikovansa matkustaa
Ruotsiin. Järvinen ei kuitenkaan sano tietävänsä, onko
mainitsemansa miehen puheissa perää.
7
Ote Kortista
Kaljunen H.
Ilm Ruotsista 3.6.-19 ent. kansankomissario, poliittinen pakolainen Ruotsissa,
oleskelee Tukholmassa K.D. 756/1744-20.
6
PTK no 380/1920 (liite)
Ptk tehty Sortavalan alaosastossa 18.10 1920
Rautiainen Jalmari Juhonp. lämmittäjä kertoo
"Tymenissä [kirjoitettu näin] ollessaan kertoja kuuli ensi kerran
puhuttavan Heikki Kaljusen esiintyneen Suomessa punaisten johtohenkilöinä
keväällä 1918 ja oleskelleen sittemmin v. 1918 Omskissa. Myöskin
kerrotaan hänellä olleen runsaasti rahoja, elellen seurueineen
ylellisesti m.m. juopotellen. Rautiaisen tavattua myöhemmin Kamoslavin
kaupungissa erään Suomesta, Koivistolta kotoisin olevan miehen,
jonka nimeä hän ei muista, kertoi tämä, että Heikki
Kaljunen syystalvella 1918 oli ollut tukkitöissä Osmkin kaupungin
läheisyydessä, koska rahat olivat loppuneet. Tyminskissä
[kirjoitettu näin] myöhemmin ollessaan kuuli kertoja
eräästä Koltshakin sanomalehdestä luettavan, että
Heikki Kaljunen oli joutunut vangiksi Koltshakille Omskissa."
5
Ptk no 379/1920 (liite)
PTK tehty [- -] 18.10. 1920 Sortavalan alaosastossa.
Noppe Johannes Fredrikinpoika sekatyömies kertoo edellisen lisäksi:
Ollessaan Novo-Nikolaiskin kaupungissa sanoo hän kuulleensa, että
toukokuussa 1918 joutuu suomalainen kapinajohtaja Heikki Kaljunen amiraali Koltshakin
vangiksi Omskissa. Tämän jälkeen on Kaljunen ollut vangittuna
Omskista noin 300 virstan päässä sijaitsevassa Tjukalinskin kaupungissa
syksyyn 1919, jolloin punaiset valloittivat kaupungin, päästen
Kaljunen tällöin vapaaksi ja matkusti Omskiin. Noppe sanoo Omskissa
kesällä 1920 nähneensä Kaljusen kävelemässä
yksinään kadulla. Ihonväriltään oli hän muuttunut
ruskeaksi ja näytti hyvin laihalta. Päällään hänellä
oli hyvä savroonahkainen, sotilasmalliin laitettu puku ja päässä
tavallinen lippalakki. Vyössä riippui ampuma-ase, kertojan arvelun mukaan
Colt-pistooli ja pitkä puukko. Kaljunen kokosi silloin vapaaehtoista n.s.
iskujoukkoa ja oli hänen onnistunut saada siihen liittymään noin 100
miestä kertojan Omskissa ollessa. Myöhemmin nämä hankkeet kuitenkin
menivät myttyyn ja tämän johdosta toimiikin Kaljunen nykyisin voimistelun
opettajana Omskissa, kuuluen hänen joukkoonsa urheilijoita, uimareita ja
pyöräilijöitä. Olipa hän elokuussa 1920 ollut joukkoineen
harjoittelemassa Moskovassakin, käyden Kaljunen itse tällä matkalla
Pietarissa saakka. Vakuudeksi Kaarlo Makkonen, (ylietsivä)"
6a
[- -]
5
[Ote kortista]
Kaljunen Heikki
Raivolasta. Ottanut haltuunsa punakaartin takavarikoimia väkiviinoja ja kuljettanut
niitä Terijoelle.
E.K:n kuul.ptk. 22.10 1919
4
[- -]
3
[Ote kortista]
Mahd. Heikki Kaljunen?
Kaljunen H.
Pankkivaltuutettu Lappeenrannan kaupungin valtuutettu ym
Lappeenrannassa myös Työv. Osuuskaupaun hoitajana (Pol. Ilm.)
Ilm. Viipurin läänin maaherralle 25.10. 1918
1
Ote
Tied os. ark. 444
Pöytäkirja tehty huhtikuun 10 P.nä 1918 Viipuissa Rautatieläisten
huoneustossa pidetyssä kokouksessa, jossa oli läsnä Itäisen
rintaman ylipäällikkö H. Kaljunen [- -] kokouksessa Kullervo Manner
valittiin sotilasdiktaattoriksi.